Mitä puiden lomitse pilkottaakaan,
täällä tuli istuttua useana päivänä.
Parasta metsäevästä,
parasta Marskin mielestä oli vapaus.
Tupaan oli laitettu syksyinen kuvataulu lomapaikasta.
Rantasaunalta tullessa näytti nyt tältä.
Meillä oli oma mökki muassa.
Siinä on helpompaa olla koiran kanssa ja muutenkin.
Talo oli täynnä väkeä ja vilskettä riitti.
Tosin muutamalle yöpyjälle olisi tilaa vielä riittänyt lämmitettävistä aitoista.
Me ollaan vaan yhden kerran yövytty talossa,
eräänä jouluna kun olimme paikan ainoat asukit ja
pakkasta riitti siihen malliin,
että auton lämmitykseen meni melkein kaasupullo per päivä.
Se oli kiva ja rauhaisa joulu.
Aittaseinän koristeet kielivät kesästä.
Liikuntaa saimme kävellen poluilla ja jäällä, kelkkaillen tiellä,
pieniä tutkimusmatkojakin teimme.
Pajunkissoja löysimme, tosin tarkennus meni pieleen.
Sukat syntyivät seurustellessa muiden kanssa,
kirjaan keskityin iltatunteina,
tietysti kaverin kanssa.
4 kommenttia:
Olipa kiva kuulla Sinusta! Päivällä jo sanoin tuksulle, että ei oo vähään aikaan blogia päivitetty!
Mutta hyvää huhtikuuta!
Keväistä mieltä sinnekin suuren surun ja kaipauksen keskelle.
Lomallahan mie olin!
Kiitos kommentista ja terkkuja Tuksulle!
Katselin nyt vasta nämät kevättalvikuvasi ja tuo vanha lukko oli tosi hieno! ja koira nyt ilmanmuuta ja varsinkin tuo pötkötyskuva. Ihanan sininen on taivas ja kevättunnelma näissä kuvissa.
Voi miten kaunista lomamaisemaa. Tuo tulipaikka on hieno, samanlainen on jossain blogissa ollut esillä, ehkä ei sama kuitenkaan.
Pitäisköhän munkin ruveta lomailemaan siellä sun täällä?
Lähetä kommentti