torstai 16. lokakuuta 2014

Laululyriikkaa; Hiihtäjä



Hiihtäjä  


Edit. korjattu versio

Mies hiihteli
päässä kipu kireä
kropassa koliseva kankkunen
Ryyppyputki takana

Jää kiilteli
viilteli pakkasyönä
kuu kujaileva kelmeänkeltainen
Olo oli sekava

Tää murehti
lompsa typötyhjänä
Jo paleltui tuliaiskukkanen
pohtien tukalana

Anteeksi anelen
itseltä ja muilta
Enkö koskaan opi
ikuinen poijanklopi  
Kas, siinteli
tuolla valo himmeä
kaukana rapistunut talonen
Näköharha ihana

Mies asteli
ovi oli leveä
sisällä hämy, tehtaantapainen
Seinässä tervahana

Ken siellä vihellellen veisteli
lastun kaari joka kepeästi singahteli
Suksimestari, ukkopahanen, aavemainen
nousi natisevan penkin takana

Sieltä virnistäen ojenteli
pullon pintaa kiusoittelevasti kiillotteli
”Suksesi mulle, herrojen juoma
jumalainen
hiihtäjälle sulle, senkin pakana” 
                                                    
Anteeksi anelen …

Mies lankesi
kavala viinanhimo
Pian unosessa humalainen
kuorsatessa sikana

Kuu paineli
aamun alta väisteli
Hiihtäjä itselleenkin vieraana
liuutteli virkeenä

Pohdiskeli
tunnisteli itseä
yötä outoa unenomaista
Uskoako totena

Anteeksi anelen …

Ihmetteli
kukantuoksu huumaava
repussa rehevä tuliainen
Olo oli lupaava

Mietiskeli
tuota outoa miestä
sekö eilinen unikuvanen
vaiko suurempi voima

Mies hiihteli
uudet sukset kepeät
liekö viimeiset mestarismiehen

tie kaidalle ladulle


************



Mies hiihteli
päässä kipu kireä
kropassa koliseva kankkunen
Ryyppyputki takana

:: Anteeksi anelen
itseltä ja muilta
Enkö koskaan opi
ikuinen poijanklopi ::

Jää kiilteli
viilteli pakkasyönä
kuu kujaileva kelmeänkeltainen
Olo oli sekava

Tää murehti
lompsa typötyhjänä
Jo paleltui tuliaiskukkanen
pohdiskeli tukalana

:: Anteeksi anelen …::

Kas, siinteli
tuolla valo himmeä
kaukana rapistunut talonen
Näköharha ihana

Mies asteli
ovi oli leveä
sisällä hämy, tehtaantapainen
Seinässä tervahana

:: Anteeksi anelen …::

Ken veisteli
lastun kaari kepeä
Suksimestari tää aavemainen
nousi penkin takana


                                                                     
Ojenteli
kiusoittelevaa pulloa
”Sukset mulle, juoma jumalainen
sulle, senkin pakana”

:: Anteeksi anelen …::

Mies lankesi
kavala viinanhimo
Pian unosessa humalainen
kuorsatessa sikana

Kuu paineli
aamun alta väisteli
Hiihtäjä itselleenkin vieraana
jatkoi matkaa virkeänä

:: Anteeksi anelen …::

Pohdiskeli
tunnisteli itseä
yötä outoa unenomaista
Uskoako totena

Ihmetteli
kukantuoksu huumaava
repussa rehevä tuliainen
Olo oli lupaava

:: Anteeksi anelen …::

Mietiskeli
tuota outoa miestä
sekö eilinen unikuvanen
vaiko suurempi voima


Mies hiihteli
uudet sukset kepeät
liekö viimeiset mestarismiehen
oppaat kaidalle ladulle





Varsinainen rillutus tuli tästä kurssin kotitehtävästä
Olipa vaikeaa, kun oli valmis tarina.
Toki tämä teksti on siitä vapaasti muotoiltu

3 kommenttia:

Millin kirjoitti...

Hyvä runo, tarina eteni runossa sopivan mielenkiintoisesti.

tuulento kirjoitti...

Jännä tarina, mitenhän mies poloiselle vielä elämässä käy. Vai viitsisinkö sääliä?

Pike kirjoitti...

Kiitos Millin ja Tuulento!

Kuinka tämä olikaan hankala, luulin että valmiin tarinan kanssa pääsisi helpommalla, mutta ei, ehkä haluan keksiä itse omat juttuni.
Tehtävä kai kuvasti open työtä, teatterin musikaalinen dramaturgi. Hänhän on tehnyt paljon sanoituksia laulettaviin esityksiin yms.