Tämä syntyi heti kun aiheen sain.
Kiiltävää pahvia leikattu, kuvattu sekä kuvakäsitelty.
Alla kaarien irrotteluvaiheita.
15 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Mielenkiintoinen prosessi valmiiksi mandalaksi. Jokainen vaihe hieno jo itsessään. Esimerkiksi alimmainen voisi jo olla valmis työ, mutta aina vaan muuttuu ja paranee. Tämä on todella kiehtova. Planeetat suistuneet radaltaan, yö ja päivä, valo ja pimeys käyvät kamppailua.
Tämä on hauska. Se voisi olla myöskin muuttuva maailma. Jokainen osio antaa oman uuden leimansa työhän. Alkukuva on kolmiulotteinen ja se muuttuu lopulta valon ja varjon vastakohdiksi.
Kiitos Uuna, Aina, Kristiina, Niina N, Matkatar, Perhotar ja miiwi!
Minustakin tämä onnistui ihan kivasti. Ja mikä oli onnistuessa, kun mulla oli loistava apuri, pikkumies. Aloin tekemään tätä ja oletin, että hän haluaa askerrella myös omansa, vaan eipä. Kerroin että tarvitsen veistä ja hän kiikutti oman oikean pikkupuukkonsa, kastelahjan vuodelta 2003. Sen terässä lukee, että otetaan käyttöön vuonna 2010, muistaakseni. Toki se puukko ei nyt ollut ihan kohdallaan tässä hommassa, mutta sitten hän halusi näyttää mulle valoa, taskulamppufriikki kun on. Pikku fikkarinsa valokiilalla hän seurasi jokaisen leikkuuviivan. Kuvausvaiheessa hän naposteli muutaman sipsin ja ojensi välillä yhtä sipsiä kuvattavaksi, ehkä tämä mun askarus muistutti hänestä sipsiviipaleelta, olisi kyllä sekin kuva sopinut tähän kuvasarjaan, harmi kun en laittanut. On mulla ihana kaveri, mummelin mussukka!
Nyt kaivelen sairaalavarustukseni pussukkaan, herään aamuvarhain ja siirryn sairaalaan, leikkauspöydälle. Tavataan muutaman päivän kuluttua.
Ompa jännittävä juttu ja hienosti toteutettu vastakohtamandala tässä, se mikä on kivaa on tuo käsin värkkääminen joka ehkä itseäni aina ilahduttaa myös muiden töissä.. toki kauniit kuvankäsittelyjututkin ovat tosi hienoja ja ihania ovat nämä mummun mussukat:)
Miksikähän nimimerkkisi muuten vaihteli tuolla kommenttiosiossa edestakaisin? Vaihdan vastakommenttini järkevämpään, koska se vaikutti aika pöhköltä. Joten sen takia poistan nyt sen.
15 kommenttia:
Mielenkiintoinen prosessi valmiiksi mandalaksi. Jokainen vaihe hieno jo itsessään. Esimerkiksi alimmainen voisi jo olla valmis työ, mutta aina vaan muuttuu ja paranee.
Tämä on todella kiehtova. Planeetat suistuneet radaltaan, yö ja päivä, valo ja pimeys käyvät kamppailua.
Tämä on hauska. Se voisi olla myöskin muuttuva maailma. Jokainen osio antaa oman uuden leimansa työhän. Alkukuva on kolmiulotteinen ja se muuttuu lopulta valon ja varjon vastakohdiksi.
Nää on hienoja, mutta en mä ymmärrä näiden koko hienoutta kun en ole asiaan perehtynyt. Mielelläni katson kyllä.
jännittävä mandala. Salamanvalo antaa sopivasti säihkyä!
Tosi mielenkiintoinen prosessi ja tekotapa. Taitavasti leikattu kolmiulotteinen mandala.
Oi, mandalasi on upea. Yksinkertainen, mutta silti niin kiehtova :)
Upeita, todellakin! Kaikissa on oma viehätyksensä. Sopivasti jättää tulkinnalle tilaa, taitava toteutus.
Kiitos Uuna, Aina, Kristiina, Niina N, Matkatar, Perhotar ja miiwi!
Minustakin tämä onnistui ihan kivasti.
Ja mikä oli onnistuessa, kun mulla oli loistava apuri, pikkumies. Aloin tekemään tätä ja oletin, että hän haluaa askerrella myös omansa, vaan eipä. Kerroin että tarvitsen veistä ja hän kiikutti oman oikean pikkupuukkonsa, kastelahjan vuodelta 2003. Sen terässä lukee, että otetaan käyttöön vuonna 2010, muistaakseni. Toki se puukko ei nyt ollut ihan kohdallaan tässä hommassa, mutta sitten hän halusi näyttää mulle valoa, taskulamppufriikki kun on. Pikku fikkarinsa valokiilalla hän seurasi jokaisen leikkuuviivan.
Kuvausvaiheessa hän naposteli muutaman sipsin ja ojensi välillä yhtä sipsiä kuvattavaksi, ehkä tämä mun askarus muistutti hänestä sipsiviipaleelta, olisi kyllä sekin kuva sopinut tähän kuvasarjaan, harmi kun en laittanut.
On mulla ihana kaveri, mummelin mussukka!
Nyt kaivelen sairaalavarustukseni pussukkaan, herään aamuvarhain ja siirryn sairaalaan, leikkauspöydälle. Tavataan muutaman päivän kuluttua.
tämä puhuu kaikille lukijoille omaa kieltä.. maailma on juuri tälläinen muuttuva valon ja varjon - hyvän ja pahan taistu kenttä.
Ompa jännittävä juttu ja hienosti toteutettu vastakohtamandala tässä, se mikä on kivaa on tuo käsin värkkääminen joka ehkä itseäni aina ilahduttaa myös muiden töissä.. toki kauniit kuvankäsittelyjututkin ovat tosi hienoja ja ihania ovat nämä mummun mussukat:)
Miksikähän nimimerkkisi muuten vaihteli tuolla kommenttiosiossa edestakaisin? Vaihdan vastakommenttini järkevämpään, koska se vaikutti aika pöhköltä. Joten sen takia poistan nyt sen.
Hienot reflexkit, tulee mieleen @ (at).
Paljon työtä värkätä käsipelillä, mulla on työ käsin värkkääminen jäänyt..
Kiitos kommentoijille!
Olen toipilaana, virkeä, mutta ajatukset hukkateillä, palaillaan.
Hyvä oivallus.
Tyylikäs toteutus. Hieno!
Siis näinkin voi mandalan tehdä, aika hienosti toteutettu ja onnistunut lopputulos myös.
Lähetä kommentti