torstai 30. joulukuuta 2010

Joulusta vielä

Saimmepas mekin kotiin kauniin amarylliksen,
aatonaattona,
juuri kun olimme lähdössä reissuun.
Silloin siinä oli yksi kukkanen auki.
Jänskätti kuinka se pärjää ilman valvovaa silmääni pyhien yli,
mutta hienosti.
Kaksi komeaa uutta kukkaa oli auennut
ja nyt siinä on jo viisi,
nuppuja pukkaa edelleen.
Upean punainen.
Kiitos S ja J!



Kotimatkalla,
tupakkitauolla jossain Kestilän kulmilla.
Aurinko oli juuri laskemassa ja
paksun lumen peittämät pusikot olivat kauniita,
satumaista.


"Kotisilta" häämöttää,
se uusi,
tuosta rampista ylös ja
tiukka, lähes ympyränmallinen kaarre kotia kohti.
Silta on koristeltu vaihtuvin valoin,
sinistä nyt kuvassa,
joskus punaista tai vihreää.
Piti tässä näkyä myös Marskin korvat,
sylissä istua täpötti lähes koko matkan,
väliin yritti nukkuakin poikittain,
vaan pikkasen liian pitkä siihen paikkaan
jotta olonsa olisi ollut täysin rento.


Rumankomeita kippoja,
olin heittämässä roskiin,
mutta jotain näissä on,
kaappiin lykkäsin.
Olivat uusimman ulkolyhdyn mukana laatikossa,
sisälle lyhtyyn aseteltavaksi kai,
mutta en mie niitä siihen,
en millään.
Mieleen noista tulee tinattu kristalli,
liekö sellaista!


Joulunviettopaikkamme
kuvat olivat kaikki kovin hämyisiä,
niinhän sydäntalvena kuuluukin.
Tässä paikan päärakennus maaliskuussa -09.


Soilelle kuva alla,
mitä puuta tämä levy jäljittelee?
Luonnossa ihan pikkuisen punertavampi,
mutta vain vähän.
Ei se ole koivua, ei mäntyä, ei kuusta ...!
Minusta tosi onnistunut puujäljitelmä.
Tätä on käytetty lomapaikkamme saunan pukuhuoneen vessan puoliväliseinänä.
Jo heti ekakerralla kun näin,
tämä jäi silmäämiellyttävänä mieleen.
Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!

tiistai 28. joulukuuta 2010

Joulu tuli, oli ja meni

Työntäyteinen jouluviikko oli,
kuten olettaa ja toivoa sopikin,
kaupanalalla kun olen.

Ja keskiviikkona oli kotonakin remppaa!
Silloin saimme vihdoin uudet ikkunat paikoilleen.
Edellisilta oli sen vuoksi yhtä roudaamista,
raivata tilaa ikkunamiehille työskennellä.
Urakka ei ollut ihan helppo,
meillä kun tavaraa riittää joka nurkkaan.
Illalla tavarat takaisin ja pikkuisen siivousta,
onneksi vain pikkuisen,
enkä kehdannut ikkunoitakaan paljaaksi jättää,
vaikka komiat niistä tuli!
Ihailukin jäi vajaaksi,
kiersin kuitenkin talon, wau,
mutta nautinpa niistä tässä pitkin aikaa, vuosia.
Samaisena iltana pakkailin tavaroita myös joulureissuamme varten.

Aatonaatoksi vielä töihin.
Ja pukinapulaiset tulivat iltasella käymään,
olimme olleet kilttejä!
Sitten suinpäin autoon, 
jouluruokaostoksille
ja kohti joulunviettopaikkaa.
Perillä olimme puolenyön tietämissä.

Tarkoitus oli että yövymme asuntoautossa
niinkuin kunnon karavaanareiden kuuluukin,
mutta ...
ensimmäisen yön jälkeen kannoimme petaukset taloon.
Pakkanen paukkui reilussa kolmessakymmenessä
ja lämmitys puhalsi täysillä.
Toki hyvin sielläkin tarkenimme,
mutta epäilimme kaasun sillä kulutuksella loppuvan kesken.

Ja mikä oli taloon muuttaessa!
Yläkerran viisi makuuhuonetta,
olohuoneineen ja alakerran kolme makuuhuonetta
sekä tupa ja olkkari olivat vapaasti käytössämme ja
tietysti rannassa sauna tupineen, myös savusauna.

Olimme siellä ihan vain kolmistaan, Marski mukaan lukien, koko joulun!
Lähin naapuritalo/mökki noin kilometrin päässä,
mutta vaikutti että se oli tyhjillään.
Seuraavaan naapuriin olikin sitten jo reilu parisen kilometriä.

Aaaaah sitä rauhaa ja hiljaisuutta!
Kerrassaan mahtavaa!
Saunoimme joka päivä,
söimme itsemme ähkyyn,
herkuttelimme ja ...
vain olimme!







Arkajalkasaunamies!
Tämän pidemmälle en tule!



























Kotiin palasimme tänä iltana ...
eikö eilen, siis maanantaina.
Nyt sukkelasti maate
jotta huomenna jaksaa taas sitä arkista aherrusta
ja mikä ettei jaksaisikaan noilla joulun nautinnoilla!


sunnuntai 26. joulukuuta 2010

lauantai 18. joulukuuta 2010

Vuonna 2050

Polyvorella on jatkuvasti kaikenlaisia kilpailuja.
Tämä oli erilaisempi kuin tavallisesti.
Pukeutuminen vuonna 2050.
hauskaa kun saattoi vallan irroitella.




Pulloja, puteleita

Kun en löytänyt viimeaikaista suosikkituoksua Shiseidonin Zeniä,
niin jotain tilalle.
Valitsin Calvin Kleinin Euphorian.

Nimihän tarkoittaa keinotekoista, voimakasta hyvänolon tunnetta!

kuvaus (teksti kopioitu ... jostakin, en todellakaan tunne tuoksumaailmaa tuollaisia määritelmiä tehdäkseni "ihan ite")
Ensituoksu: granaattiomena, vihreät sävyt ja sharonhedelmä

Sydäntuoksu: smusta orkidea, lootuksen kukka ja champacakukka
Pohjatuoksu: musta orvokki, meripihka, mahonki

Tämähän on jo viitisen vuotta sitten markkinoille tullut tuoksu,
ei vain ole kohdalleni osunut. Mielestäni miedompi kuin Zen.

Zenin kuvaus (edelleen lainattu teksti)
ZEN kuplivana ensituoksuna tavoitat Sinisen Ruusun, persikan ja ananaksen.
Raikas freesia, gardenia ja lootus muodostavat yhdessä sydän tuoksun.
Patsuli huolehtii tuoksun pitkäkestoisuudesta. Lämpöä antaa myski ja meripihka.



Kun miehelle tuoksua esittelin,
sain selvän vihjeen ja
nyt on tällainenkin hyllyllä.


Jaloista on huolehdittava!
Jalkakylpy saunassa parikertaa viikossa.
Nyt vuorotellaan tällaisilla.




Olipas työn takana löytää "silver-shampoota".
Sellaista en ole aiemmin tarvinnut kun en ole ollut blondi.
Mutta nyt tuo luonnollinen harmaantuminen vaatii jotain
ja ajattelin kokeilla, itseasiassa suositeltiin ex-ammattilaisen taholta.
Tänään pesin John Friedan Sheer blondella,
mutta ei merkittävää vaikutusta,
kolme pesukertaa pitäisi jo näkyä,
odotellaan.
Tuon Pantenen tuotteen löysin itse enkä ole varma onko se "silveriä"!?
Noh shampoota kuitenkin ja tulee kyllä käytettyä.


Lopuksi pikkumiehen pikkuisia söpöjä "vaahtoja" suihkuhuoneessa!

Kun ei muuta jaksa ...

Niin pukataanpa näitä samannäköisiä kuvia ...
Kanervat kaiteella.




Puiset lyhdyt eivät kestä kauaa ulkona
vaikka niin hyvin sinne sopisivatkin.
Uusi on jotain peltiä,
ilman valoa vielä.


Ovenpielessä vielä puinen.
Piha on todella alasviettävä,
portaat eivät ole kovin korkeat.


Ja kas, keskikerran ikkunathan siinä,
milloinkahan paikoillaan.

Makkarin pukkeja


Isännän huoneen virtahevot


A.Alarieston vuositauluja keittiön kappalaudassa.
Näitä meille osteli jo edesmennyt perhetuttu.
Hän muuten kuolikin jo vuosia sitten kaupungille näihin aikoihin
hankkiessaan tutuilleen joulukukkia, iäkäs leskirouva.
Itseasiassa juuri hänen miehensä harrastusta saamme kiittää lapsuutemme runsaista valokuvista.




Tämä nyt muuten vain sopii tähän aikaan.


En tiedä mitä näkee pimeään,
tarkkaavaisena kuitenkin.



















Piipahdettiin hieman jouluostoksilla,
pikkumiehelle muutama lahja löytyi,
pappa oli aiemmin jo yhden paketin piilottanutkin.

Huh pyhätöitä,
huomenna vaan sellaisiin on mentävä!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Samat kuviot























Saunateema jatkuu,
viimeksi kun ei oikein onnannut ja
käytiinhän me tänäänkin saunassa
ja kuviot toistuu.
"Peffakauha"
ja tukkaan on tärvätty sellaiset hoitoaineet että ....


Saunatontun petipaikka!



























Valoloi sisäl ja ulkon.


Työkiireet jatkuvat
ja hyvä niin ...