maanantai 28. kesäkuuta 2010

Mökki osa 2: Aarteita perheemme historiasta




Maalaisromanttiseen sisustamiseen innostuneen Liisa ystäväni toiveena seuraavaa ...

Äidin kotinsa lampaista kehräämä villa, lankojen oma värjäys ja tietysti myös kutoma perinteikäs ryijy 40-luvun loppupuolelta yllä, samoin sängynpeite alla. Tyyny on myös ainakin 60 vuotta vanha.

Äitini on tehnyt kymmeniä ryijyjä, puoliryijyjä ja raanuja sekä niihin sopivia tyynyjä. Jokainen sukulaisensa sai seinävaatteen suurempina merkkipäivinä ja niitä on myös useita viimeisessä kodissaan, jota veljeni asuttaa. 


Isäni rakentama perheemme ensimmäinen sohvaryhmä, tähän kuului tietysti myös sohva, 40-luvun lopulta myös. Kankaatkin ovat alkuperäiset, kesäisin niissä pidettiin röyhelöisiä päällyksiä, beespohja jolla punaisia ruusuja. Ja voin vakuuttaa että tuolit ovat edelleen jykevät ja tukevat.
Punaruusuinen tyyny on myös niin vanha kuin saatan muistaa. Kun me lapset olimme pieniä, se oli aina mukana myös jokavuotisilla junamatkoilla Etelä-Suomeen.

Matot ovat tietysti myös äitini kutomia, niitä on monessa taloudessa yhä ja mm. kuistin sohvalaatikko on niitä täynnä.


Isän tekemä ruokaryhmä myös 40-luvulta. Istuinpäälliset olivat nuo samat jo ainakin 60-luvulla, ehkä ne ovat alkuperäiset.



Kapiokirstu puhukoon puolestaan. Se on vanhempiemme kihlajaisvuodelta, nelipäiväisiä häitä vietettiin 1947.
Seuraavassa kuvassa kannen sisäpuolen kuvitusta.


Aiheesta päätellen pikkutaulut ovat täkäläinen lahja 50-luvulta.


Tämä kalatuhkakuppi on mua aina kovasti kiehtonut. Se on niin aidosti limaisennäköinen. Ellen kovasti muista väärin, se on isäni 40-vuotislahja. Ja oikeassa käytössä ollut. 


Veljeni, joka nytkin oli mökillä mukanamme, voitti muistaakseni vuonna -63 jonkin kilpailun radion Nallekerhossa. (Vanhemmat lukijat sen varmaan muistavatkin, vetäjänä toimi Markus-setä.) Niinpä he matkustivat äitini ja pikkuveljen, joka oli tuolloin kuusivuotias, kanssa Helsinkiin ja suoraan radiolähetykseen. Muistan niin hyvin kun kaukana kotona kuuntelimme me loppuperhe tuota lähetystä korva kiinni vastaanottimessa. Tämä nallekello on muisto sieltä ja lisäksi hän sai myös valtavan teddynallen mukaansa, toki sekin on yhä tallessa mutta toisaalla.


Luumaljan vieressä on yksi vanhempiemme kihlalahja.


Keittokomeron kätköissä ... retroa ja posliinikannu on vanhempien häälahjakaluston yksi osa.


Häälahjoja vuodelta -47.


Sinkkisiä kakkuvuokia ja vanhoja ruokailuvälineitä ... muistan niin elävästi kun noitakin käytettiin.
Nyt en ehtinyt mitenkään erityisesti aarteita etsiä, vaan nämä olivat siinä ihan hollilla. Kaipasin kuitenkin suuria sinkkisiä tiskiastioita, ehkä veli on laittanut ne toisaalle kaappitilaa viemästä.


Keittolevy ennen sähköhellaa ja sähköinen silitysrauta, aiemminhan mökillä käytettiin niitä hellan päällä kuumennettavia.


Saunassa monet monet pyykit hinkannut pyykkilauta, sinkkinen vauva-amme, mahtanee olla vanhimman veljemme ensikäyttäjä eli vuodelta -49 ja kellertävä emalinen äitiyspakkauksen pikkuinen pesuvati jne.


Tässä oli vain satunnainen otanta aarteistamme. Pikkumökki, ullakko, liiteri kätkee sisuksiinsa myös paljon muistorikkaita esineitä, puhumattakaan veljeni koti, joka on myös vanhempieni rakentama ja heidän viimeinen kotinsa. Siellä on paljon paljon meille niin arvokkaita tavaroita ja muistoja mm. koulukäsitöitämme, äidin kangaspuut, jotka isä on rakentanut, mun ensimmäinen äitini ompelema vihkipuku vuodelta -73.......... runsaasti äitini ja isäni kättentöitä.

Ja alla on näiden ahkerien käsien ja rakkaiden vanhempiemme viimeinen leposija juhannuspäivänä kuvattuna. 

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Mökki osa1

Eilen vähän jutustelimme josko lähdemme tänään mökille, siistimään ja siivoilemaan, riippuen täysin aamulla paljastuvasta säästä. Se oli suotuisa suunnitelmalle, soitimme myös veljeni mukaan.

Mökkihän on isän vuonna -58 rakentama. Se oli myös kesäasuntomme, muutimme sinne aina koko koululomien ajaksi eli tuolloin kolmeksi kuukaudeksi. Keväisin ja syksyisin olimme siellä myös joka viikonloppu. Tonttia ympäröi tuolloin valtaisat kasvimaat.

Liiterin oikea pääty oli äidin kutomispaikka. Siellä paukkui kangaspuut ahkerasti.


Minun mökkini, tuossa aina kesäisin yövyin. Joskus kun mökillä oli kaukaisia sukulaisia toinen mokoma suurperhe, niin yövyimme tuossa myös koko kuuden hengen perhe ja hyvin mahduimme.

Veljeni maalasi mökin viime kesänä, nyt olisi vuorossa liiteri ja pikkumökki.


Aivan mökin nurkalta on jyrkkä rinne rantaan. Ensitöikseni puhdistin nuo kiviportaat turvallisiksi pois lehdistä ja sammaleesta. Katselimme Marskin kanssa kun sorsaemo lähti kidättämään poikasiaan toispuol jokkee. Laiturihan oli aina samassa linjassa portaiden kanssa, vaan nykyisin emme ole viitsineet sitä laittaa vähäisen käytön takia. Ja jäiden lähdön vuoksi se on raahattava korkealle rinteeseen turvaan, kova urakka olisi. 

Marskikin nautti päivästä suunnattomasti kun sai juoksennella vapaana.


Näkymä kuistin ikkunasta, joki pilkottaa puusohvan selkänojan "päällä".


Ja yhtä kaunis maisema myös huoneen ikkunasta.


Pikkuruinen keittokomero, vaan sielläpä äiti aikoinaan leipoi ja säilöi syksyn sadot talteen.
Aiemmin nurkassa oli iso hella mutta vuosien varrella se on kutistunut tuollaiseksi söpöläiseksi.


Sauna sijaitsee talossa. Se lämmittää myös huonetta.
Joinakin hiihtolomina nukuimme ensimmäisen yön lauteilla kunnes mökki lämpeni tarpeeksi.


Kuistin levitettävä puusohva oli 60-luvulla kaupungissa minun ja pikkuveljeni nukkumispaikka.
Tuolit ovat tuttavaperheemme ensimmäisestä kaulustuksesta 40-luvulta.


Huoneen ikkuna antaa kuistille. Sen alla on oikea rautaheteka. Ennen meillä oli myös puuheteka. Mahtaako se olla mökissäni, nyt en ehtinyt sitä tutkia.


Vastakkainen seinä, kuuskytlukuisine tekonahkasohvineen ja seitkytlukuinen maisematapetti.
Ruokailuryhmä on vanhempiemme ensimmäinen 40-luvulta ja isäni tekemä.


















Mökki tuli siivotuksi. Siellä oli kyllä jo varsin siistiä, epäilin että veljeni oli jo siivonnut muttei hän ainakaan tunnustanut. Miehet siistivät rantaa ja pihaa, grillasivat ruokaa ja nautiskelivat olostaan hyttysparvien keskellä. Nautin minäkin ja pidättäydyin hyttysmyrkyistä ja hyvin pärjäsin.

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Welcome

Welcome juhannuspäivän pihavierailulle!

Aatto oli tosi kaunis päivä, lähes helteinen, joku mainitsi tukalaksikin jopa.

Emme menneet mökille, kun oli ja edelleen on, metsäpalovaroitus ja kokko jäi lainkuuliaisesti polttamatta. Vaan eihän meitä kalenteri määräile, saatamme polttaa juhannuskokkoa milloin vain sään sopiessa.

Poika piipahti seuranamme ja veli viihtyi pitempäänkin. Söimme ulkona ja nautimme kohtuudella juotavia.
Ei ollut meillä eilen pullo kallellaan joten ei aamullakaan kallo pullollaan!


Tänään emäntä köllötteli,
isäntä grillaili.



Pihaa vahti Marski ja räkättejä huuhkaja.

Huuhkaja ja pöllö kuivaustelineellä.
Tänään pesukone urakoi kaikki kahdeksan aamu- ja kylpytakkia plus yhden lantiovaatteen.
Voiko kaksi ihmistä tarvita sellaista määrää kys. vaatteita, kyllä!















Viiden tietämissä keräsin suurimman osan pyykeistä sisälle, sekä istuinpehmusteet laatikkoonsa.
Näytti siltä että taivas heittää piskonsa ja niin tekikin, kevyesti tosin.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Tornado

Marskilla on ollut vuosia jo tällainen Spinny, kahdella kerroksella.
Nyt se sai Tornadon. Aktiivilelun mukaisesti se tuulenlailla tuiversi ja ratkaisi herkkupalojen kätköt.

Polkaisimme siis Haaparannalle, Ikanoon, pääasiana oli koiranmuona eli Djur Magazinetiin.
Sieltä löytyy suht edullisesti herkkämahaisen evästä iso säkki.

Kauppa on valtava ja monipuolinen.
Ja joka kerta mun on käytävä kurkkaamassa myös myytäviä jyrsijöitä ja lintujakin,
vaikken niitä kotiin ottaisikaan. Kaloja toki myös.


Ja mä löysin ne, olenkin jo aikani etsinyt!
Siellä Ikanon Skopunktenin ylähyllyllä ne mua odottivat! 
Toki vastaavia olen jo sovitellut mutta useimmissa on ollut "pottuvarpaanerotin" ja mun varpaanvälit ei enää siedä moisia.
Olenpas tyytyväinen!

Ja kuten taustahahmo Bolido kertoo, ollaan täällä myös vähän siivoiltu, ala- ja yläkerta on ookoo, keskikerta odottaa aikaansa.
Elikkä loma-aikaan valmistaudutaan ja kodin on odotettava siistinä ... tai ainakin melkein.

























Ei Ikanon reissua ilman Candyworldin "kotimatkaeväitä".
Ikea kurvattiin tällä kertaa komiasti takakautta ohitse.

Hej då!

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Rannalta kotipihalle

Sää oli kaunis mutta kylmä.
Ihan pakko oli mennä nuuhkimaan tyrskyjä Marskin kanssa.



Mitä lie nämä pensaat, jotka komiasti kukkii.
Muualla sanottaisiin tätä joeksi.
Täällä se on oja, joka halkoo kaupunkiamme.

Kotikatu, punainen koti keskellä pilkottaa.
Naapurin kohdalla olemme vielä näin piilossa.
Pihlajankukat ovat ruskettuneet ja niitä oli paljon.

Pikkuportilta ja isommalta.
Valtava koivu on alapihan keskipiste. 
Lampareesta on enää jäljellä, onneksi täyttyvä, kuoppa.