Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. elokuuta 2014

Planista punakkaan tomaattiin



Tämä on hieno asia meillä töissä!











































Eilinen vapis kului tätä kansalaisopiston kirjasta silmäillessä muun homman ohessa.
Monta sivua kääntelin hiirenkorvalle ja sitten aloin karsimaan, kiinnostaviakin.
Seuraavat kaksi kurssia sopivat nyt parhaiten ja töistä on mahdollisuus niihin ehtiä.
Odotan näitä innolla.















Skarppi vahtikin mulla oli seurana, kuinkas muuten.
Marskille ei riitä oma tontti,
naapureitakin on hieman pidettävä silmällä tai ainakin heidän vieraitaan.














Ja se punakka tomaatti ... joko? ...joko kohta!?







maanantai 4. elokuuta 2014

Ihanaa, lämmintä edelleen



Punainen parhaimmillaan,
vaaleanpunainen aloittaa vasta kukkimistaan toisaalla.



































Japaninangervo jo hieman nuupahtanut














































Tässä syödään useimmin kuin sisällä,
nyt näyttäisi olleen kaffepaussi.

Ja aidakkeen takana tomaatit senkus kasvaa ja niitä on paljon.
Mistä tietää milloin tomsku on kypsä kun ei tiedä onko kypsän väri punainen vaiko keltainen,
nimeltään joku näistä oli mustatomaatti, pitääkö odottaa niin kauan?!!

Omenat alkaa jo punastua.















































Pihan pyörityksessä pisti silmään outo kivi,
luulin ensin sen saaneen jostain sulanutta kynttilään ylleen,
mutta ei, kumpainenkin matsku on yhtä kovaa.
Pitihän tämä laittaa talteen, hieno.




keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Helteinen vapaapäivä










































Ovikoriste on hieman imelä,
mutta tein matskusta mitä löysin!
Pohja on pysyvä,
koristeet vaihtuvat.
Ajatus siihen löytyi talon numeropohjasta,
joka myös löytyi jemmasta,
mahtavat olla leikkuulautoja!
Toki numerollinen valokin on toisella kulmalla.
Maalauksen myötä vaidoimme uudet valaisimet,
vanhat näyttivät niin keltaisilta ja
kun pikkupolku leveni,
sillekin sähkörasia auton lämmitystä varten.





































Kaikki juhannusruusun nuput aukenivat yhtäaikaa,
on niitä jokunen.


















































Isoveli oli yökylässä,
mitähän siinä papan kanssa tutkitaankaan.

Näin pappa selitti ...
pikkumies kyseli niin paljon,
että mummeli sanoi, käydään kirjakaupassa.
Historiallisia kirjojahan sieltä löytyi,
sotalaivat kiinnostavat ja historia yleensä.
Syksyllä alkaa viides luokka ja myös historian opinnot,
toivottavasti on innokkuutta sielläkin.













































Ja kas,
pikkuvelikin tuli!
Niin ovat rakkaita toisilleen ...
ja meille kaikille!










































Pihan kaivamisessa löytyi kiviä, tietysti,
koristekäyttöönhän ne sijoitin.
Marskin passipaikka oli varjossa, kuinkas muuten!



keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Maisemalla tahi ilman
































Sadetta odotellessa pesasin ikkunat, välit myös.
vain ylhäältä ulkopuolelta, keskikerta sai jäädä odottamaan ulkopesua pölyisten ulkopuuhien valmistumista.
Ja ihan himppua vaille valmiita ovatkin,
vain 5 kuutiota sepeliä odottaa levittäjäänsä,
juuri viikonloppuna saimme sen 10 kuutiota täyttömaata levitettyä.
Eikä tarvittu hydrauliikkaa, sitä löytyi omista käsivarsista ja selästä, siis meidän molempien.
Onneksi voimat ja heikkoudet jakautuivat just oikein,
mie jaksoin lapioida ja mies kärrätä, varsinaista yhteistyötä.

Vihdoin väsytystaktiikkakin toimi.
Eikös se menekin niin, että kun tarpeeksi esittää asiaa ikäänkuin vaivihkaa,
lopulta mies luulee idean olevan omansa ja kääntyy alkuperäisen ajatuksen taakse.
Tässä aiheena oli verhot.
Mie en olisi halunnut verhoja vuosiin, ainakaan kesäisin peittämään kaunista valoa ja
ikkunatkin ovat sievät ja siistit.
Nyt "sain" jätää verhot pois ja ah kuinka olen tyytyväinen.

Ylhäällä kuvassa koristaa sängyn jalkopäädyn lipaston päällä äitienpäivän kaunis mummeliorkidea.

Ja tulihan se sadekin, sitä olin odottanut, sellaista sopivaa tihkua, hieman enemmän sitä tulikin,
ihan litimärkänä olimme Marskin kanssa lenkiltä tullessa sieltä mistä ei sadetakkia suojannut.
Mulla odotti nurmikon siemenet levittämistä penkka- ja kaivuualueille.
Nyt ne kastuivat ja kostuivat suoraan itämään, ei tarvitse letkutella.

Miehän toivoin vähäistä sadetta, mutta sitähän tuli sitten koko päivän ja paljon.
Tänään piti olla opastettu kierros läheisellä hautausmaalla, se olisi kiinnostanut.
Viime kesänä oli ollut erittäin pidetty vastaava ja vaikka lähellä onkin,
paikka on jäänyt mulle vieraaksi, kaupungin toisella puolen on tutumpi paikka,
siellä on isän ja äidin viimeiset leposijat.

























Naapurin tontilta kurkisteltu kuva kotipihaan.



































Juhannuskokkopaikkakin on kalutunnäköinen.
Mökillä pitäisi tehdä raivaustöitä,
ehkä siitä kertyy uudet risut ensi kesälle.



sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Kesä jo pitkällä































Perinteistä juhannuksenviettoamme, tosin sää oli kylmyydellään kaukana juhannusmaisesta, vaan eipäs meitä paleltanut kokkomme äärellä. Se olikin äkäinen kuiva roihahdus kieppuvassa tuulessa, vaan saimme hienosti makkarat paistettua piiiitkien tikkujen nokassa hyvällä hiilloksella.
































Paikkahan oli tietty mökin rannassa, laskimme veljen kanssa, että siellä lienemme jo yli 50 juhannusaattoa viettänyt, se on jo perinne.














































Yllä, varsinainen mummonmökki, kun tällä leikkijälläkin on ikää jo 60+.

























Kotipihalle sentään jokusen kukan olen ehtinyt laittaa.









































Kokeilenpa ensikertaa tomaatteja, ainakin ne kukkii.
Pari omenapuutakin ostimme kaadetun suuren koivun paikalle.







































Edellinen postaus käsitteli rentoilua, mutta kyllä siihen rentoilut loppuivatkin.
Jo kolmas kuukausi menee täyttä haipakkaa. Töissä on ollut tosi puuhakasta, on ollut remppaa, uudistusta, muutoksia yms. ja ne vielä jatkuu...
Ja kotona, kun parin viikon loma alkoi, oli must do-lista melkoinen. Uusimme ja isonsimme parit siltarummut pihaan, asensimme sadevesisysteemejä, vaihdoimme kivijalan levytyksen, vaihdoimme laudoitusta eteläseinälle ja maalasimme koko talon. Pari lomapäivää jäi jopa hieman löysääkin lopuksi. Nyt juhannuksen jälkeen on edessä vielä maatöitä pihalla, mutta se ei ole enää paljon, huoh.
Eiköhän noilla maaleilla talo pärjäilekin sen aikaa kun me sitä katselemme. Komee eikö totta!