torstai 26. tammikuuta 2012

So sick - kipeänä

Nyt meni remppahommat pieleen,
jäivät kesken,
kun korkea kuume kaatoi mut vuoteeseen perjantai-iltana.
Siinäpä meni haaskiin ne ylityövapaat, höh!
Maanantaina hakeuduin terkkariin,
tiistaina olisi ollut työpäivä.
Toki olisin voinut olla ilman toikkariakin saikulla jokusen päivän.
mutta mun mielestä oli järkevää antaa ammattilaisen vähän katsoa.
No, mussa olikin tulehdusarvot korkealla ja
lekuriajan sain seuraavalle päivälle.
Arvot olivat jo laskusuunnassa,
eikä oikein mitään selvästi selitettävää syytä löytynyt.
Kilpirauhasen tulehduskin oli ehdolla
kun toisen puolen rauhanen on ja oli turvoksissa ja kipeä.

Parit lääkkeet sain ja kolmen päivän sairastodistuksen:
akuutti selittämätön hengitysteiden tulehdus (jotenkin noin se meni)!
Lepomääräys jne.

Tänään olen kyllä köllötellytkin vielä,
mutta olen kartellut nukkumista,
jottei unitahti mene ihan sekaisin.
Tosin aamulla oli lievenneen kurkun lisäksi rauhaskipu noussut leukaniveleen
ja toisessa korvassa oli kaiku.
Huomenna on jo kokeiltava ulkoilulenkkiä,
täytyyhän mun testata pysynkö tolpillani,
jotta en kupsahda nurin perjantaina töissä.
Tietysti menen takaisin vastaanotolle,
jos olo ei tästä pian normalisoidu.

Mulle selitettiin,
että toisaalta onkin hyvä,
uudet flunssakannat päivittyy edes kerran kymmenessä vuodessa,
jos harvoin sairastaa niinkuin mä,
muutoin ne saattavat iskeä sitten kovin ankarina.
Ymmärrän ja hyväksyn selityksen!

tiistai 17. tammikuuta 2012

Borrows - Lainattua

Lainatut kuvat on bongattu pääasiassa Bohemian Homes-sivuilta



Nyt kelpais mennä kylpyyn ja
sitten tuollaiseen vuoteeseen, mutta ...
tosiasiassa menen yläkertaan vielä maalaamaan ...
eikä oma sänkykään huono ole!

Joka tapauksessa ... kaunis päiväpeite ja kiva seinä idea!
Munhan piti tehdä tämä remppa ajan kanssa ja värkätä kaikkea kivaa,
mutta hopullapa tässä taas.
Onpahan ainakin pohjia jo valmiina eli maalattuja seiniä.







Päiväpeite uudessa käytössä, boheemimaista.

Ja onpahan "mummo" virkannut mattoja!
Niin tekis mieli ehtiä käsityöleimään ...






yllä
Kiva hame ...
mutta mullahan on jo melkein tuollainen!

alla
Tällaisen vois tehdä!


Paint - maali

Hei, miksi täällä on tyhjää?




Ja tuolla noin ahdasta?




Possu tahtoi tulla sulle kaveriksi!

Ja jottei päivät ole ihan kitin ja maalin kanssa kulunut,
niin olemme harrastaneet Marskin kanssa uutta ulkoilulajia ...
tai eihän se meille ole uutta,
mutta tänään hokattiin,
että miksei sitä voisi lajiksi kutsua,
umpihankikävely.
Awot, että se tekee kummallekin hyvää ja
nostaa lenkin rasittavuutta ihanasti just jaloille.
Vai olisiko se Marskille väliin uintiharjoitusta,
raukan jalat kun eivät aina yllä kovalle pohjalle.
Kieltämättä piti tänään pysähtyä pari kertaa tasaamaan hengitystä,
kumpaisenkin.    




Listat, patteri, ikkunavalaistus, verhovärkit, sähkörasiat ja tapetit,
ne on poistettu, mies auttoi tekniikan kanssa.




Kolme seinää on viimeistä hipaisua vaille valmis,
neljäs tulee toisella värillä.
Siitäpä aamuksi taas urakkaa.
Ärsyttää, kun pitää odotella maalin kuivumista välillä.
Muut tilat odottaa,
töitä vois limittää,
mutta kun ne on niiiiiiiin täynnä tavaraa.


lauantai 14. tammikuuta 2012

Leisure Activities - Vapaa-ajan puuhia



Vähäiset ovat ne ohjelmat,
joita teeveestä katson.
Jotain kuitenkin,
nyt on vakkarina ja ainoana Voice of Finland.
Kilpailuhenkisyys miellyttää.
Toki katson myös Kotikatsomon,
jos sattuu tulemaan hyvä jakso.





Herätyskellot saavat huilia tulevan viikon.
Mie olen huhkinut töissä niin,
että otan nyt ylimääräiset takaisin.
Suunnitelmissa remppaa ja
mie ramppaan portaita ...
ohitse mm. näiden akvarellien.







Alla olevan taulun olemme tuoneet aikoinaan anopille San Marinosta.
Hän tykkäsi "prameista" väreistä.
Kun hänen aikansa oli ohi,
laitoimme tämän omalle seinälle portaikkoon.
Se on tehty jännästi kolmiulotteiseksi,
kullan ja kuparin värejä.






Siellä tulevan työmaan ovi odotteleekin.
Intopiukeena odottelen huoneiden kaaoksien purkamista.
Ja aikaa keskittyä harrastelemaan omassa sopessa,
omassa insiproivassa hallitussa kaaoksessani.
Toisesta huoneestahan tulee papan ja pikkumiehen oma puuhahuone.






Jotain on jo järjestyksessä,
Aku Ankat!




sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Rescue - pihalta pelastettu

Nyt siis tarkoitetaan tuota lyhtyä,
ei meidän mussukka Marskia!
Koirulihan kyllä tykkää olla ulkona,
mutta vain hallitusti meidän kanssa.
Tänäänkin oli oikein mukava päivälenkki vienossa lumisateessa.

Loppupeleissä tälläsin lyhdyn tuohon toiseen kulmaan,
jossa koirapoika istuu.
Sekin hinkuaa jo toimia yläkerran suhteen,
niinkuin minäkin.
Viikko töitä ja sitten sinne puuhailemaan.
Eipä siellä ole paljon tullut käydyksi sitten makuuhuoneen siirron
paitsi silloin kun pikkumies siellä nukkuu ja
yhden ainokaisen kukan kastelussa ja
hieman paperitöissä.






























Päivän siivouskin sai jäädä tähän keskikertaan,
yläkerta oli entisen jäljiltä lähes pölytön.

Mietiskelin vielä tuota yläkertaa ja
päätin, etten laita sinne kuin pikkuseinän tapettia,
portaikosta vastaanottavaan seinään.
Kummassakin puuhahuoneessa tulee niin paljon hyllyköitä,
kaapistoja ja kuvia sun muuta seinille, että värikäs tapetti vaan häiritsee.


Jouluisia valoja vähentelin,
adventtikyntteliköt, virtahevot ja pukkipunervat.
Keittiöön ja kuistiin jäi vielä talvivalot,
ulkonakin mies suunnitteli valoharvennusta.


Jos mä asuisin lähempänä Hesaa,
oitis menisin katsomaan tämän näyttelyn!


















Tervemenoa teille,
joilla on siihen mahdollisuus!

Find - Löytö

Tänään oli vapis,
huomenna sunnuntai.
Johan tässä mua hemmotellaan,
parin päivän perättäisiä vapaita on ihan pilvin pimein,
sitähän oli joulukin.

Päätin nukkua, köllötellä pitkään ja onnistuin.
Hidas heräily kahvin ja aamupuuron kera.
Mies oli aamulenkittänyt Marskin ja
rientänyt jo asioilleen ennenkuin nousin sängystä.
Yksi asia oli jäänyt hänelle haudontaan ja
kannustin hänet senkin perään.

Sillä aikaa aamupesut ja pukeutumiset,
olinkin valmis lumitöihin kaveriksi.
Miehän olen kova organisoimaan ja
haluan että asiat hoidetaan joutuisasti ja
järkevässä järjestyksessä vaikkei kiire olisikaan.
Niinpä ei aikaakaan, lumihommat tuli tehdyksi sujuvalla yhteistyöllä.

Sitten pitkälle päivälenkille Marskin kanssa.
Haastetta laitoimme lisää rämpien rantapuistossa osittain umpihankea,
osittain heikosti porkattua polkua pitkin.
Pienenä koirana ja kapeatassuisena haaste on sillekin todellista.

Seuraava suunnitelma oli,
hyppäsimme autoon nokka kohti Torniota ja Haaparantaa.
Mun oli tarkoitus katsoa netistä valmiiksi Virvatuli-outlet-myymälän osoite,
vaan enpähän muistanut.
Oletettu suuntima mulla oli,
enkä ehtinyt edes tuskastua,
olimme kuin vahingossa liikkeen pihalla.

Aaaah mikä valikoima!
Suosittelen!
Tiesin heti,
että sieltä löydän jo pitkään haussa olleen keittiövalaisimen.
Peräti pari erilaista vaihtoehtoakin löytyi.

Tässä valinta ....
nimeltään Pata, siis kaksi Pataa.
Just sellaisia mitä halusinkin!





























Kun sähköalan mieskin on vain puhelinsoiton päässä ja
kauniin puhuttelun jälkeen paikalla,
niin pianpa valaisimet oli jo katossa.
Kiitos rakas velipoika!

Vaan sitä ennen kävimme Haaparannan Icassa ruokaostoksilla
ja taas löytyi kaikkea kivaa.
Hassu sattuma oli,
mies tapasi tuttujansa,
jotka asustelevat reilun kolmensadan kilsan päässä ...
niin hyvä ruokakauppa tuo Ica on,
sinne olivat tulleet!!!
No ei ihan niin,
vaan olivat olleet lomailemassa Ruotsin pohjoisessa ja
nyt olivat palailemassa etelään.

Kun mahat olivat kylläiset,
siivoilin omani ja koiran karvat alakerrasta,
jotta siellä oli kivempi myöhemmin saunotella.
Ärrrrr, huomenna pitänee iskeä tähän kerrokseen!

perjantai 6. tammikuuta 2012

My Treasures

Liekö tässä arvokkain aarre mitä mulla on,
edellisten sukupolvien sormuksia,
isän vihkisormus,
äidin kihla- ja vihkisormus sekä
äidinäidin vihkisormus.
Ja mulla on suunnitelma kuinka saan niistä esineen,
jota tulee käytetyksi, ei joka päivä,
mutta sopivissa tilanteissa.




Ihmettelin ensin miten äidinäidin sormus oli parhaimmassa kunnossa,
kunnes muistin tämän ...
(lainaus Wikipediasta) 


Sormusten keräysVuonna 1939 juuri talvisodan kynnyksellä, 20. lokakuuta, julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa kirjoitus, jossa ehdotettiin että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin jotta Suomen valtio saisi hankittua sotavarusteita.


”Kultasormukset isänmaalle Täällä kaukana kotoa tuumin yöllä päivystävänä upseerina isänmaan asiaa ja ehkä alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen.


Reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä”

Sormuksia saatiinkin kerättyä yli 300 000 kappaletta ja sen lisäksi tuhansia muita kultaesineitä. Puolustusministeriö saikin kerättyä yhteensä yli 1 750 kiloa kultaa. Tällä olisi saanut hankittua jopa 30 hävittäjäkonetta.


Niinpä muistin alkuperäisten sormusten kohtalon ja
sen että lapsensa olivat hankkineet isovanhemmilleni uudet kultasormukset jonain hääpäivänä.


***************


Tässä on meditaatiohelmeni.
Toimitus oli nopeaa ja uusintatilauskin jo tehty,
miehelle, puiset ja nahkanauhalla.




sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Macigal Meditation, Swedish Food and Play of Words


Joskus vaan tulee tunne,
että jotain on tehtävä ja miehän en silloin kauaa tuumaile.

Vakkariblogiystävän Tekosyyn postauksesta bongasin linkin.
Se johti Ikoni -kuvia uskontoon ja siellä meditaatiohelmiin.
Hän oli saanut sellaiset asiakkaaltaan.

Mie tilasin ne myös itselleni.
Olen epäuskovainen ja päätinkin,
että jumala-helmi olkoon kärsivällisyyden ja kestävyyden helmi.
Vahvistusta ja keskittymistä noihin piirteisiin usein tarvitaankin.

Tiedä mitä taikoja noilla helmillä teenkään!
Noitien sukua tässä ollaan
niinkuin journalisti pikkuserkku H-M oli haastattelureissullaan saanut kuulla.
Muistaakseni hänelle oli kerrottu (vai olikohan ihan näytetty) se paikka,
jossa sukumme noitia oli muinoin poltettu.
Häntä asia kosketti varmaan läheisemmin,
kun tienoo on kotiseutuaan.
Miehän olen kasvanut täällä kaukana "lappilaisten" nurkilla,
etäällä niistä Etelä-Pohjanmaan synkeiltä soilta.

Ja hyvään asiaanhan menee 10% noiden helmien hinnasta eli

Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankkiin.









Eilen aterioimme perinteisesti uuden vuoden ruokia,
nakkeja, peruna-, sieni- ja vihreää salaattia.
Kanssamme oli myös veljeni.
Samalla hyödynsimme hän ammattilaisuuttaan.

Sillä piipahdettuamme töitteni jälkeen "kuusenkastelukeikalla" pojan luona
palatessamme olin haistavinani täällä kotona "sähköistä", kitkerää tuoksua!
Mie olen välillä kuin vainukoira ja nuuskuttelen epäilyttäviä seikkoja.
Kiersin ja tarkastin kaikki mahdolliset paikat, jouluvalot, lämpöpatterit jne.
mitään epänormaalia ei löytynyt.

Keittiörempasta lähtien mua on vaivannut huoneen patteri,
kun en saanut sitä silloin kunnolla kiinni,
siis etulevy jäi alhaalta irti.
Nyt miehet tarkastivat sen, pölyt imuroitiin sisältä ja
kiinnitys saatiin kohdilleen.
Samaten tarkastimme jääkaapin taustan,
se oli siisti ja sähköasiat kunnossa.

Tuoksu jäi mysteeriksi,
tosin Marski oli kyllä hetken aikaa yksin kotona,
mutta jos se oli siitä johtuvaa,
niin uudenlaisen tuhnutuoksun se kyllä oli kehitellyt!


Jos eilisen ruoat olivat perinteiset,
niin tänään ei.
Atriat olivat varsin ruotsalaisia ja Ruotsista,
ärtsoppa och kermapannari med jordgubbssylt!
Vielä hetken uskaltaa herkutella,
ainakin sen aikaa,
kun kaapeista löytyy joulusuklaita,
sitten saa taas luvan salaatti maistua!





Edellisessä postauksessa huomasin tuon sanaleikin Four Reasons-pullossa (vihreä)!
Mun oli kaivettava kaikki kotona olevat ko. tuotteet esiin ja tutkittava tarkemmin.
Ympäri pulloa olevia tekstejä olen kyllä lueskellut,
mutta että otsikossakin!
Oi kuinka hyvä idea
- Four Seasons, Our Sons, I love four Reasons, Oh so many Reasons
ja kun nämä yhdistetään ko. tuotteeseen, jessss!









Tähän kohdin, makkarin päätyseinään sängyn päälle,
olen etsiskellyt jo pitkään paria pikkunaulakkoa.
Vaikka sisustusbuumi on valloillaan,
niin johan oli yllättävän vaikeaa
ja tarjonta vähäistä.
Oli tyytyminen suunnitelmakakkoseen!
Ja hyvinhän nuokin asiansa ajaa.
Nyt on nazarilla ja miehen kelloilla paikkansa.




Repairs




Kaksikymmentäneljä vuotta se palveli,
hiljaa hiipui,
antoi periksi,
sinnitellen vielä sihisi.
Edellinen kiuas, Helo.
Joulusaunaan saimme uuden, Harvia.
Jopas nyt olikin terhakkaat löylyt,
toivottavasti se on yhtä sitkeä kuin edeltäjänsä.

Sauna oli ensimmäinen osa,
jonka peruskorjasimme talosta käyttövalmiiksi.
Emme vielä pystyneet täällä asumaan,
mutta joulusaunoimme vuonna 1987.

Kauhakokoelma on jälleen kasvanut.
Pikkumies olisi ihastunut näkemäämme punaiseen versioon,
mie vielä kypsyttelen ajatusta.







Huh mikä pörrö ja takku saunan jälkeen!
Vaan eipä hätää,
tämä suihke on pelastukseni.
Ja sitähän on suihkittava joka aamu,
täsmäiskuina isompiin solmuihin.
Oiva apu myös sähköisyyteen.
Sarjan muut sumut tekevät lattanaksi, tämä ei.
Näiden pullojen huonopuoli on
omia aikojaan asentoa vaihtava, pyörivä sumutusaukko, hrrrr!

Sarjasta mulla on ollut useitakin tuotteita,
mutta nyt, kuvasta vasta, näen vitsin tuossa tekstissä ...
Four Reasons ... Our Sons, hmmmm!
Mie ostelen mun kampaajalta, mutta löytyy myös Tuccabajasta.




Toimii ...






Mutta toimiiko Clinidermin Serum!?
Tätä kohtuullisen edullista tuotetta löytyy apteekista,
muutama puteli on tullut ostetuksi.
Miehän olen varsin satunnainen ihonhoitaja,
mutta näin saunan jälkeen tämä tuntuu tosi hyvältä
(tai ns. paremman meikin alla).



























Vanhuus ei tule yksin,
tuli myös aika Hortonin vuorokauden ekg-tutkimukseen.
Jahka sillä saataisiin jotain osviittaa rytmihäiriöihin,
jotka ovat perin ikäviä,
varsinkin töissä asiakastilanteissa.
Kotonahan pystyy silloin istahtamaan,
mutta töissä on seistävä vaan ihan pokkana ja jutusteltava,
vaikka sydän tuntuu tekevän omia tepposiaan ja
olo on melko karmaiseva.

Kirurginen osasto vaan antaa odottaa itseään omine tutkimuksineen ja toimenpiteineen,
vaan mikäpä kiire valmiissa maailmassa ja
vanhoissa vaivoissa!
Edellä kirjoitetun perusteella voitaneen tulkita,
että mummeli on laittanut terveytensä ja olotilansa melkein ykkösasiaksi.

Toisaalta ykkösasia on myös pian pidettävä ylityövapaa.
Sen aikana on saatava yläkerran huoneet rempattua.
Monta mieltäpolttavaa ja intohimoista harrasteasiaa olen siirtänyt valmistuvissa puuhahuoneissa tehtäväksi.
Pian suunnitelmia on jo niin monta,
että pelkään unohtavani niitä vanhemmasta päästä!