tiistai 29. maaliskuuta 2011

Oli loma



Ihanissa maisemissa, hyvässä seurassa






sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Jäällä





Portaikon ikkunaa aikoinaan tehdessäni
jätin tuon tirkistysaukon maalaamatta,
nimesin sen iltatähdeksi.
Kun pikkumies oli vieläkin pienempi,
piti häntä usein nostaa tuossa kohden ja
sitten tiirailtiin suuntaan jos toiseenkin. 




Uimakopit odottavat parempaa, kivempaa vuodenaikaa.





Valtavat kinokset rantakävelytiellä
ottaenhuomioon että sen päässä on tällainen kyltti,
vaan kiva kun on noin hoidettu.

Ajelua




Kanervat litsahtaneet taakan alla.
Päällä oli kiva lumikeko.
Kun keko alkoi kallistua uhaten viedä kanervapurkit mennessään,
mataloitin sitä ja
loput lumet ovatkin huiskahtaneet omia aikojaan alas.



Kilometrejä ei tahdo tulla mun mitättömällä työmatkalla,
hypättiin autoon Marski mukaanlukien, ihan hupiajelulle,
eikä ihan hissukseen mentykään, hui!



En ollut koskaan nähnyt pikkumiehen koulua.
Reitin sinne kyllä tiesin,
kerran oli hilkulla että häntä lähdin hakemaan,
mutta isänsä ehtikin.
Alla kuva vanhasta osasta,
pitää kysyä pikkumieheltä,
käytetäänkö sitä enää mihinkään.




Hulppea talo, mielenkiintoisennäköinen.
Mahtoiko olla aikanaan Lappli-talojen?! konttori- ja esittelytila,
myytiin muutama vuosi sitten yksityiskäyttöön.

 

Ja kotipihalla,
iltahämärä oli jo ehtinyt.



Kurkistus vielä,
oliko naapurinpihalla liikettä! 

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Pää vielä paikoillaan

Huh tätä naamavärkkiä. Lääkkeet auttavat, mutta vielä tulehdus ehti korvaankin tai oikeammin tasapainoelimiin siellä. Liikkuessani mua "veti" oikealle ja töissäkin piti liikahtaa pätkittäin, pitempi kulku olisi vienyt jo niin kauas päämäärästä. Onneksi tätä kesti vain yhden iltapäivän ja illan verran. Ensin epäilin kipulääkkeen "humaltavaa vaikutusta" yhdessä niukan syömisen kanssa, vaan ei se sitä ollut. Onneksi en tuona päivänä ollut autolla töissä, lääkkeet eivät ole kolmiolla varustettuja. Tunteesta korvassa arvelin senkin olevan "potilaana".

Pikkuhiljaa poski alkoi asettumaan mega-antibioottikuurin ansiosta ja max-kipulääkettä tarvitsin vain parina päivänä. Vaan väsymys on ollut super-luokkaa, töiden päälle en ole paljon muuta tehnyt kuin nukkunut, illat, yöt.
Huomenna on vapis ja jo aikoinaan sovittu hämmäslääkärin putsiaika, tutkimme ja ihmettelemme varmaan edelleen tätä puolinaama-oireilua myös.

Pikkuisen olen saanut etenemään remontoitavan huoneen raivaamista. Järjestin olkkariin läppäreille paikan pikkupöytineen, raahasimme yhden pitkän työpöydän yläkertaan ja se helpottaa kummasti sinne siirrettävien tavaroiden sijoittamista, tosin mun on nyt ryömittävä sänkyyn ja siitä pois jalkopäästä. Jahka huomenna jaksais taas jotain asian eteen. Miten yhteen huoneeseen onkaan mahtunut niiiiin paljon tavaraa!