Jotain luovaa osa 4



Viimeinen puolukka




Edellinen hieman viritetyssä ympäristössä




Liekö sittenkään viimeinen




Kruunupipon toinen versio, se parempi  




Tällainen maisema tällä kertaa mökkiauton ikkunasta.
Ja huomenna alkaa kotimatka.



Jotain luovaa osa 3

Vapaus on rajaton riemu

Hapsut helmaan, vyötärökuminauha käänteeseen ja höyrytys,
siinä on inkkarihame.

Parikin on jo tälle sukalle.
Teon alla prinsessakruunupipo

Kivikukka

Varjo
Tästä oli tarkempikin suunnitelma mutta jääköön toiseen kertaan.

Lehtivihreää, tällä kerralla voikukan lehtiä
ja vihannesveitsi.
Alla kun taustan valitsee oikein, tsadam!

Jotain luovaa osa 2



Pohjatyö voilla, väri puolukasta




Kuusentyvi, hiilivesi




Naavalettiseppele




Apuvälinesulka




Piimäpiirros, grillissä viimeistelty




Mustikassa uitettuja koivunlehtiä ja mustikalla piirretty




Näissä maisemissa




Näillä poluilla



Joka päivä jotain luovaa

Näinhän lupasin ennen lomaa, teen joka päivä jotain luovaa.
Lainakoneella en vaan meinaa onnistua, mutta yritän.
Yllä piirros, kahvilla

Piirros kahvilla ja ruohovihreällä

Luomista tämäkin, loin silmukat.

Piirros nuotiosta kaivetulla hiilellä

Väreinä mustikka



Terijoensalavia rannalla, hiili




Samat puut kuin edellä nuotiohiilellä 





Askeleet




Heinäoksa
ps. Tekstiä en saanut kuin kuvateksteinä?!



Hah-hah hahtuva

Yksinkertainen on kaunista, hahtuva!
Onneksi pöytään löytyi muutakin.

Joku muukin oli kiinnostunut (Marskin lisäksi) meidän ruokailusta,
varsinkin kekseistä, toki molemmat saivat maistiaisen, omansa.

Tällaisesta hauskannäköisestä nupustahan ne lähtivät,
varovaisesti kurkkivat kuorestaan,
kunnes aukesivat apposilleen.
Toisella puolen aituuta liloja väriltään,
toisella valkoisia ja vielä on paljon nuppuja odottamassa.

Alapihalla on oltava puistonpenkki,
sitä on kaivattu muutaman vuoden puutoksen jälkeen,
tilanne on nyt korjattu.

Lomanpuolikas lähestyy, muutama työpäivä ... hmmmm!
En aivan lupaa mutta melkein,
yritän saada joka lomapäivä jotain luovaa aikaiseksi
ja ikuistaa se, edes ihan jotain pientä!

Ja helteet jatkuvat ...

Pieneksi on pikkumiehen "meri" käynyt,
mutta kun mielikuvitusta on,
niin mitäpä koolla on merkitystä.

Alla kuvassa on "salaisesti" myös isänsä ja pappansa.

Kutoa sentään pystyy vaikka onkin työpäivän jälkeen väsy.
Ja eiköhän tällä (alla) veivillä miehenkin polvi ala notkistua,
löytyi kohtuuhintaisena käytetty uusi "tv-tuoli".

Kerrassaan hassut, kotamaiset nuput on kehitellyt köynnös.
Tänään taas tuijottelin ja näyttää sieltä jonkinlainen kukkanenkin aukenevan.

Kehäkukan oranssit uppoavat unikkkojen runsauteen.

Yllä vaaleanpunaiset angervot alkavat pörhistää kukkasiaan,
punaiset ovat jo melko muhevat.