torstai 11. elokuuta 2011
keskiviikko 10. elokuuta 2011
Kädet kirjoittaa
Kädet ehtii hyvin kirjoittaa...
kun lomasää on antanut kovasti sadekuuroja
ja vilpoisia hetkiä, illanhämyjä ja saunaretkiä.
Tämän pöydän päässä, nuotio laitettiin liekehtiin
varpaat melkein jäässä, lettukestit vietettiin.
Vanhan nuotiopaikan kukkavaltias hämärässä,
vieressään vanhuspetäjä jo hieman kumarassa.
Mukavaa seuraa ja kromin kiiltoa,
pikkaraisia sieniä kuin tomaatin viiltoja.
sunnuntai 7. elokuuta 2011
Eka lomaviikon käsi
Toissa kesänä lomaili jalka, kuka muistaa?
Nyt olkoon käsi roolissa ...
Ja tästä se alkoi.
Lomakaveri I yllä,
lomakaveri II alla,
Nyt olkoon käsi roolissa ...
Ja tästä se alkoi.
Uskollinen kulkuväline yllä.
alla Pielinen
Joku jaksanut näpertää!
Kahden hengen pihvilöinen från Sverige!
Ja iltapalaa ...
Sahlami niminen järvi Pohjois-Savossa,
tätä kämppäriä voinemme hyvin suositella,
Hiilimutka, ja itsekin palaamme vielä!
Lomakaveri I yllä,
lomakaveri II alla,
ihan ite alinna
ja hui kun häikäisee tämä kirkkaus,
lämmittää luita lämpö!
tiistai 2. elokuuta 2011
Autotehtaalla!
Ensin galvanoidaan naulat "aarteella",
joka löytyi varastosta, wau!
Ja sitten tuumasta toimeen,
hox, oma työkalupakki.
Pikkasen mummelikin auttelee ...
tarkalla ilmeellä sormia varoen.
Tässä vaiheessa voi jo vähän poseeratakin,
huomaa mohikaanikampaus tivolikäyntiä varten.
Tähän kohden pitäisi laittaa tämä takakontti!
Peukutusta varpaita myöten,
jotta seuraavanakin päivänä säät sallisivat rakennuspuuhat!
Ja niinpä se auttoi, riemua riittää!
Väliin kyllä ehdittiin treenata ajeluakin "studiossa" mummelin veljen luona.
Ja kun aikamme tällä erää loppui, näin pitkälle pääsimme, sähkötöitäkin on jo tehty.
Maalaus ja varustelu ... sitten kun ehditään,
suunnitelmat on pikkumiehellä jo valmiit!
tiistai 19. heinäkuuta 2011
Tätä samaa
Lähdimme viikonloppuna mökille.
Tarkoituksena oli jatkaa juhannuskokon,
jota jäi vielä runsaasti jäljelle, polttamista.
Mutta harmi,
kauan kestänyt metsäpalovaroitukseton aika päättyi just sinä aamuna.
Ei olisi pitänyt avata radiota.
Miehet tarkastivat asian vielä kännykästä, rähmä!
Nautimme siellä olosta sitten muuten vaan.
Runsaasti joessa oli ulpukoita,
mutta joukkoon mahtui muutama lummekin.
Vesi oli metrisen alempana kuin juhannuksena.
Samat sorsapoikueet uiskentelivat vastarannalla,
poikaset olivat jo lähes emonsa kokoisia.
Raivasimme vesakot portaikon toiselta puolelta,
toinen jäi vielä odottamaan putsaamista,
nyt mökkikin näkyy nuotiopaikalta.
Emme voineet siis sytyttää kunnon tulia,
mutta jonninmoinen makkaranpaistopaikka oli tekaistava.
Tänään lenkkeilimme meren rannalla.
Aamuinen lämpö ja auringonpaiste oli poissa,
vesisateen jälkeen alkoi tuulla ja vilpostui.
Tivoli on saapumassa kaupunkiin...
Paikan vieressä on nätti puisto kaarisiltoineen.
Mikähän puiston virallinen nimi on, tarkistan asian ...
Koivuniemen puisto!!!!
En ole ennen kuullutkaan,
varmaan melko uusi nimi, luulen ma.
Myöhemmin piipahdimme Haaparannalla,
viimeinen kuva kertoo, mitä sieltä varsinaisesti haimme.
Kävimme myös tosi hyvin varustellussa Ica Marketissa.
Sieltä löysin vihdoin tapletit arkikäyttöön,
sellaiset, joita voi huoletta pyyhkiä kostealla.
Väri ei just ollut sitä mitä olisin toivonut,
mutta kaikkea ei voi saada ja
silloin pannaan sopimaan.
Jo aiemmin ostamani tyyny on myös osoitteellinen.
Joskus kerroin miehelle,
että mitä jos lähettäisin kortin kyseessä olevaan pariisilaiseen osoitteeseen,
kertoisin, että meillä on teille kuuluva tyyny, palautanko!
Ja nyt meillä on Chicagosta postitetut tapletit, jestas!
Varsinainen Ikea-hankinta,
toki mukaan lähti iso kassillinen muutakin,
mustarunkoinen naulakko eteiseen,
samalainenhan meillä jo onkin makkarissa, valkoisena.
Olipas Ikeassa ja Icassa väkeä,
tiedä kuinka paikalliset markkinat vaikuttivat asiaan
ja missä varsinainen markkinapaikka oli,
mutta ainakin Ican edessä oli runsaasti torimyyjiä kojuineen.
Ikean ja viereisen Ikanon parkkialue on valtava,
mutta lähes täynnä se oli,
ruotsalaisia, suomalaisia, norjalaisia, venäläisiä, eestiläisiä ainakin bongasin rekkareista
ja paljon karavaanareitakin.
Kuinkahan kauan lompsa kestäisi siinä asustella!
Mulla on iskenyt mahtava kirjoittamisvimma,
ihanaa, valitettavasti sitä ei riitä enää tänne.
Ja sitäkös tämä blogihiljaisuuskin on enteillyt.
Aihe on sellainen, josta olen jo pitkään halunnut kirjoittaa
ja siihen sopivasti fiktiota mukaan, siis tarua ja totta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)












































