keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Satusivellin 3, Omituinen otus







Hämärtyvä metsäpolku,
enkä ole siellä yksin,
seuranani on omituinen otus,
Satusiveltimen Omituinen otukseni.

Jos muistelen lapsuutta,
jolloin ehkä tällaiseen tilanteeseen sisältyi myös pelkoa,
se johtui lähinnä oudoista valoista.
Niinpä tein skannerilla myös vastavärit-kuvan,
enemmän pimeää ja outoa valoa.































Tästä viime viikon kuvastahan siirryin Omituiseen otukseen.



16 kommenttia:

AINA kirjoitti...

Sieltä pimeän ristikon takaa se tuijottaa, vain silmät näkyvät. Mitä lie mielessä :)

Oranssin Punainen kirjoitti...

Tuijottavat silmät ovat aina vähän pelottavia tai hämmentäviä. Mitään ei puhu, katsoo vain räpäyttämättä silmiään... hui! :)

Pike kirjoitti...

Kiitos Aina ja Oranssin Punainen!

Tulipahan mieleen, että pitäisikö tätä vielä jatkaa siten että tuo Omituinen otus paljastuisi ... mikä se oikeasti onkaan!!!

tuksu kirjoitti...

No ilmanmuuta!
Sää oot kyllä mainio!
Peukut pystyssä täällä jotta sairaalakeikka onnistuu:-)
tuksu

Uuna kirjoitti...

Tuo vastavärikuva on todella tehokas. Vain silmät kiiluvat. Olisi hienoa, jos jaksaisit jatkaa siitä, niin näkisimme, mikä ihme tämä oikein on. Onko syytä pelätä ja juosta huutaen karkuun vai yrittää lepytellä jotenkin.

Heljä kirjoitti...

Voi miten taitavasti osaat saada silmät hehkumaan! Hienosti jatkettu

Perhotar kirjoitti...

Tuo katse kyllä saa kiinnostumaan. Onkohan otuksesi eksyksissä ja kaipaa neuvojaa ?

TeeTee kirjoitti...

Jännä, että sait hirvitystuijotuksen osaksi viime viikon varjoristikkoa. Mikähän ötökkäsi on vanginnut? :)

Sirpa kirjoitti...

Vastavärikuvan katse on pelottava, kiiluvine silmineen.
Hienosti sait ruudukon elämään.

Päivi Pousi kirjoitti...

IIIKKK!

sirokko kirjoitti...

Vau miten elävät silmät! Nekin jo saavat juoksemaan karkuun.

Sisko kirjoitti...

Silmät vahtivat tarkasti verkon suojassa. Hienosti piirretty ja oivallettu.

MillinVakka kirjoitti...

Tummuus muuttaa heti tosi peloittavaksi, huui!
Tästä saattaa siis kehkeytyä jatkokertomus.

Harakka kirjoitti...

Tuon katseen tuntee selkäpiissäänkin!!!!

Harakka kirjoitti...

Tuon katseen tuntee selkäpiissäänkin!!!!

Pike kirjoitti...

Kiitos kaikille kommentoijille!
Tässä hieman kerätään voimia laajahkon leikkauksen jäljiltä ja jatketaan kun jaksetaan, vointi on hyvä, mutta inspiraatiot nyt kateissa.