torstai 21. lokakuuta 2010

Nostalgiaa ja geometriaa




















Mun piti skannailla ennennäkemättömiä lapsuuskuvia,
vaan just virta hyytyi koneessa ja
piuha oli toisessa kerroksessa,
en lähtenyt ramppaamaan portaissa,
joten tyydytään näihin.

Edelleen 50-luvun puoliväliä.
Isoveljet sallinevat nämä julkaisut,
pikkuveli ei ollut vielä syntynyt.























Lapsuuteni ensimmäisen kodin talo on vielä pystyssä.
Ehkä ovi ja portaat on vaihdettu useampaan kertaan,
mutta yläkuvan oviaukko on alakuvan oikeanpuoleinen edelleen.















Himoitsemiani geometrisiä laskutehtäviä tulostelin kunnon pinon,
ei pääse aivosolut rappeutumaan,
ihanaa päättelyä ja pohdintaa.

3 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Nythän täällä saa fiilistellä oikein toden teolla näistä kuvista. voi että ovat niin sulosia nuo pienokaiset äitin kanssa.
Näkyy vanha potkukelkka ja suksetkin siinä. Millainen kiinnitys oli noissa suksissa silloin?

Kiitos kun toit esille!

tuksu kirjoitti...

KYllä noissa "oikeissa", mustavalkoisissa valokuvissa on joku semmonen viehätys, mitä näihin nykyisiin ei saa, vaikka kuinka taitava olisi :)
Ihana postaus, niin ihana, että kyynel vierähti poskelleni, kun katselin tuota äiti/lapsikuvaa...se kertoo niin paljon.
Mukavaa päivää sinne
tuksu

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Liisa, kiitos Tuksu!

Liisa, mahtoiko sukset olla ns. mäystimet tuolloin eli jonninmoinen nahkaremmisysteemi, niin muistelisin ja sopivat kaikenlaisten talvikenkien kanssa. Sellaisilla kai me jokainen aloiteltiin hiihtämisen saloihin tutustuminen. Vaan ei sitten aikaakaan, kun tuli suksiin ne metallipalat, joissa oli "piikkejä", jotka puolestaan asettuivat monojen "reikiin", siis monon etumuksessa ja remmi enää vain monon takana.

Tuksu, kyllä sun poikas osaa tehdä niin hienoja kuvia että ihan huokailuttaa kun niitä katsoo, mahtava ammattimies asialla ... ja Vilppu tulee hyvänä kakkosena perästä, vai!

Haluatteko lisää nostalgiaa? ... Hyvä on laitetaan, hih!

Pike