Kaalilaatikoita

Näitä kaalilaatikoita ei syödä,
katsellaan,
kunnes peittyvät lumivaipan alle,
ehkä piankin.

Yksinkertaisuudessaan niin kauniita.

Saimme loputkin syystyöt pihalla tehtyä,
nämä kaalit kaupasta ja aloilleen,
halkopino peitteen alle ja
loputkin kesäkukat kartanolle.
Tosin mullat jäivät astioihin,
ne olivat jäässä, kiinni.

Ja ah, niin vastentahtoisesti ja -haluttomasti raahasin kesävaatteet ja
-kengät ylös ja talvivastaavat alas. Olin mie ahkera!

Pyykinpesun lomassa,
ruuanlaittoa odotellessa
lähdimme Marskin kanssa lenkille.
Tarkoitus oli tehdä lyhyempi taival,
mutta kuka tuolta kauniista auringonpaisteesta malttoi kovin äkkiä sisään tulla.

Ja vielä lenkin jälkeen jäin ulos kuvia räpsimään.

Atriamme sisälsi uunikalaa ranskankermalla peitettynä
vakkarisalaatin kera.
Hiukka myöhemmin tein jälkkäriksi jätskipirtelöt,
omenaa ja banaania.

Ajoissa istuin myös töllön eteen Tanssii t... ootellen.
Hih, Ratia senkus vaan jatkaa.
Liekö katsojien kapinaa tuomareiden tosikkomaisuudelle.
Upean notkea lattarivartalo Antoniolla,
luontevaa liikkumista.

Aurinko ylettyi sisällekin.
Eteisen lentsikat valastuivat kivasti.