lauantai 13. lokakuuta 2012

Nasu nasu ja nasu

Laitetaanpa naamakin väliin näkyville ...
ja nuo kiharat!





























Nyt oli aikaa leikkiä kameran kanssa.
Räpsäsin asukuvankin ennenkuin lähdin piipahtamaan kaupassa.
Olisin tavanomaisesti laittanut ulkoiluvaatteet päälleni,
mutta mun piti testata nuo housut ja niissä olon tuntuma.
Piukeet oli, vaan hyvältä tuntui.

Ja hox hox kaikki katsojat!!!!
Meillä ei suinkaan ole pinkkiä seinää,
ihan reilun punainen se on!
(Kameran temppuja!)














































































Tästä tai ilmeestä, tuli mieleeni alla oleva kuva.
Henkkarini vuodelta -71.
Pienen päässälaskun tuloksena,
reilu 41 vuotta sitten, huoh!













































































Ylläoleva työ vamistui viimein.
Taiteilijasetäni, jolle tuota tein,
ehti poistua jo mananmaille,
mutta ajatus hänestä oli loppuun asti mukana.
Siinähän on isäni kotitalo monelta suunnalta kuvattuna.
Tomaatti- ja omenaviljelmät olivat ed.m. setäni rakkaita harrastuksia.

Allaoleva taulu palautui kotiin ja löysi jo paikkansa.
Aiheeltaanhan se olisi ollut merivessataulu,
mutta raamien puolesta ei sinne sopinut.





4 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

Tuo taulu isäsi kotitalosta on kyllä ihana!Samoin kaunis on toinenkin talusi!
Sinä olet Taiteilja, kauniskin sellainen :)
Upea nainen kiharoinesi...*sanoo harmaapäinen, ylipainoinen mummeli täältä hämeestä*
Jatka maalausharrastustasi! ja pane näyttely pystyyn!
UPEAA!
tuksu

Pike kirjoitti...

Voi kunpa ehtisikin maalata niin usein kun haluaisi ... sitten eläkkeellä ainakin?!
Tekoilmeitä, sanoisi mies kuvista, niinhän ne on kun itse ottaa.

Jos mulla olis ylimääräinen miljoona, niin "valtaisin" tuon talon ja laitattaisin kuntoon!

Ahti kirjoitti...

No tulihan se sieltä, Pike kiharoineen kaikkineen! Kiva tutustua näin lähemmin!
Lämpimin terveisin Ahti

Pike kirjoitti...

Kiitos kommentista Ahti!

Sievän syksyistä alkavaa viikkoa teille kumpaisellekin!