Niin on viime päivien myrskyt ravistelleet lähes kaikki lehdet puista peitoksi pienten tassujen kävellä.
Eilisen työkeikan jälkeen oli kivaa olla ulkona raittiissa ilmassa. Keikka olikin melko rankka. Lento lähti aamulla 5.30 ja kotona olin takasin iltamyöhäisellä. Noh tulipahan tuleville uusille kolleegoille tuhti koulutuspaketti.
Päivälenkin jälkeen jäimmekin pihalle. Työkaluja oli kahdenlaista valita, vihreä oli tällä kertaa parempi. Laajasti saimmekin siivoiltua, noin puoli pihaa. Riivin myös saniaisten rumat kuivuneet lehdykäiset pois. Kunnes oli jo niin hämärää että puuhailu oli lopetettava. Toki kävimme väliin sisällä syömässä, ulkogrillatakin olisi voinut samalla, vaan eipä ollut jääkaapissa sopivaa evästä.
Pikkuiset villit orvokit pukkaavat yhä kukkaa portaiden alla.
Niin upean sininen taivas pilkotti pihakoivun oksien lomitse.
2 kommenttia:
Oi kuinka kauniita kuvia taas sinulla. Nuo pienet orvokit on niin suloisin ja sitkeitä. Tekisi mieli viedä niitä Isän haudalle, Orvokki oli hänen lempikukkansa. No keväällä sitten.
Kiitos tästä herkistävästä postauksesta ja mukavia haravointikelejä, vaikka sinne pohjoiseen uhattiin jo kait lumella/rännällä, Hui! Se tulee sittenkin, talvi
tuksu
Kiitos Tuksu!
Kovin on tunne että ensimmäiset räntäsateet lähestyvät. Yllättävän lämmintähän nyt on ollutkin pari viikkoa, vaan pakkasetkin kurkkii nurkan takana, sanovat tietäväiset.
Lähetä kommentti